HISTORIAA
Seuran perustaminen
85
vuotta on vierähtänyt siitä marraskuun 7. päivästä
v. 1921,
kun joukko
nuoria paattislaisia kokoontui Nuorisoseuran talolle keskustelemaan ja päättämään
pitäjän oman urheiluseuran perustamisesta. Piiriportaasta oli pyydetty
ja myös saatu urheiluneuvoja E. Hauhija selostamaan urheiluseuran perustamiseen
liittyviä kysymyksiä ja hän oli toiminut kokouksessa puheenjohtajana.
Pöytäkirjaa piti Paavo Hollo ja heidän lisäkseen kokouksessa
ovat olleet: Eero Salminen, Vilho Sipilä, Kaino Kaijala, Vilho Poso,
Aarne Poso, Oskari Penttilä, Vihtori Penttilä sekä Yrjö
Mäki.
Kokouksessa oli keskusteltu vilkkaasti ja yksimieliseksi päätökseksi tuli, että seura perustetaan. Nimikysymystä oli myös perusteellisesti harkittu ja "Pamaus" siitä oli syntynyt kun puheenjohtajakin oli lausunut sen sointuvat niin hyvin pitäjän nimeen. Eräänä ehdotuksena oli ollut "Varis"-nimi jota on perusteltu sillä kun Liedossakin on "Parma", jotka nimitykset ovat joskus ehkä leikkimielessä syntyneet. Edelleen oli kokouksessa aiheuttanut keskustelua se, että ryhdytäänkö toimimaan täysin itsenäisenä seurana tai onko alussa oltava Nuorisoseuran alaosastona? Alaosastona oli päätetty lähteä alkamaan kun todettiin tarvittavan monenlaista tukea lähinnä juuri Nuorisoseuran taholtakin mm. iltamien ja kokousten pitopaikan suhteen. Erittäin merkittävää on ollutkin alkuvuosikymmeninä se monenlainen tuki jota seura Nuorisoseuran taholta on saanut, erityisesti juuri sen talon melko vapaa käyttö.
Pamauksen ensimmäiseen johtokuntaan on valittu: puheenjohtajaksi Eero Salminen, varalle Vilho Poso, sihteeriksi Paavo Hollo, rahastonhoitajaksi Vilho Sipilä ja muina jäseninä Kaino Kaijala ja Vihtori Penttilä. Tilintarkastajiksi ovat tulleet Aarne Poso ja Vihtori Penttilä. Jäsenmaksuksi oli päätetty 5 markkaa.
Jo parin viikon kuluttua pidetyssä yleisessä kokouksessa on valittu huvitoimikuntaan seuraavat henkilöt: Lyyli Kaukovuori, Anna Aulin, Emmi Aulin, Olga Vesen, Martta Lehtisalo, Alli Lehtonen, Artturi Jalava, Vilho Sipilä, Niilo Sipilä, Oskari Penttilä, Vihtori Penttilä sekä Emil Poso. Kilpailutoimikuntaan Hannes Soini, Yrjö Mäki, Aarne Poso ja Niilo Sipilä. Naisten ja alle 16 vuotiaiden poikien jäsenmaksuksi päätettiin 2 markkaa. Edelleen oli päätetty pitää ensimmäinen iltama toisena adventtina eli seuraavan joulukuun alkupuolella ja huvitoimikunnalle annettiin sen järjestäminen.
Näin on syntynyt pitäjän oma urheiluseura ja innostunein mielin on lähdetty toimimaan sillä tämä tapahtuma oli jo odotettu ja toivottu. Oman pitäjän seuran puuttuessa oli moni paattislainen urheilijanuorukainen liittynyt jäseneksi Liedon Parmaan ja kun he täällä saavuttivat usein hyviäkin tuloksia niin oli se toisaalta vähän riipaissut mielessä kun saavutus ei koitunut oman pitäjän seuran kunniaksi vaikka se henkilökohtaisesti olikin arvokas.
Urheilumajan alkuvaiheet
Silloin tällöin
vuosien ja vuosikymmenien mittaan on yhden jos toisen urheiluystävän
mielessä kangastellut ajatus oman "pesän" saamisesta.
25.1.1962 pidetyssä seuran vuosikokouksessa, seuran sihteeri Rainer Jokisipilä
esitti hiihtomajahanketta koskevan asian keskusteltavaksi. Keskustelun aikana
esitetyt mielipiteet osoittautuivat yleensä myötämielisiksi
ja rohkaiseviksi ja niinpä sitten päätettiin ryhtyä asiaa
kehittämään. Alkuvalmisteluja suunnitelmaan valittiin toimikunta
johon tulivat seuran puheenjohtaja Teuvo Lehtinen, seuran sihteeri Rainer
Jokisipilä sekä johtokunnan jäsenet Raimo Koskinen ja mv. Teuvo
Lehtioja, Viimeksimainittu, varsinkin hiihtourheilun lämpimänä
kannattajana tunnettu- sekä aikaisempina vuosinaan usein kilpaladulla
nähty henkilö oli lupautunut tämän majan alueen 50 vuoden ajaksi vapaasti käytettäväksi.
Tuntuu siltä, että tämän kysymyksen suhteen on aikanaan tapahtunut pieni - mutta kernaasti anteeksiannettava varaslähtö
- sillä majan paikkaa koskeva kysymys oli edennyt jo virallisesti muutaman
askeleen silloin kun lähtölaukaus kajahti. Tämä johtunee lähinnä siitä, että tällä seudulla on pitäjämme
parhain hiihtomaasto ja aikaisempina vuosikymmeninä täällä risteilivätkin
hiihtoladut, koska silloin voitiin vielä melko vaarattomasti ylittää
maantie kilpailun kestäessä, maalipaikan ollessa toisella puolella.
Tänäpäivänä ei tämä menettely ole enää
mahdollista ja tämä seikka on nähdäksemme huomattavalta
osalta ratkaissut hiihtomajan paikan. Kun edellämainittu toimikunta yhdessä
johtokunnan kanssa oli päättänyt keräyksen toimittamisesta
ja hankkinut asianmukaisen luvan, päätti se edelleen julistaa kilpailun
majan piirustusluonnoksesta. Ilmoitettuun määräaikaan mennessä jätti seitsemän
henkilöä ehdotuksensa rakennuksen muodosta ja ehdotus, joka sai
melkein yksimielisen kannatuksen, osoittautui rakennusmestari Martti Yli-Ahon laatimaksi. Nytpä olikin päästy jo näin pitkälle
ja johtokunnan pöytäkirjojen mukaan katsottiin tarpeelliseksi valita
jälleen toimikunta, jonka tehtävänä olisi järjestää
keräystoimikunta ja talkootoiminta sekä myös rakennustyövalvonta, sillä
etukäteen uskallettiin toivoa rakennustyön tapahtuvan pääasiassa
talkoovoimin - eikä tämä toivo sitten myöhemmin osoittautunutkaan
turhaksi. Tähän toimikuntaan valittiin mv. Paavo Lehtonen, ostoasiamies
Mauno Sainio, puuseppä Olavi Lehto ja metallityömies Risto Rautén.
Nämä historian katkelmat ovat Paattisten Pamauksen 50 v Juhlajulkaisusta vuodelta 1971. Kirjoittanut: Niilo Lehtonen.
Majan vihkiäisissä Paattisten seurakunnan tervehdyksen
toi rovasti Paavo Ketola.
Kuvia majan rakennustalkoista.